Meteliä varusteista!

13.02.2024

Maaseudun tulevaisuus oli kirjoittanut jutun, jossa Alankomaat kieltävät pinteleiden käytön kilpailuissa. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/7ba63cd4-533d-4395-a426-079a5a8c16d3 . Jaoin tämän julkaisun omassa somessa, johon lisäsi oman kommentin, että "vielä kun jännesuojat jäisi kauppaan". Aihe puhutti ihmisiä.

Varusteiden käyttö on kai aina puhuttanut ihmisiä ja jakanut mielipiteitä käyttäjien, vastustajien ja myyjän näkökulmista. Itse jaksan hämmästellä aina vaan sitä, että kun meillä on nyt oikeasti sitä, niin kirottua tutkittua tietoa, niin mistä kumpuaa se valtava raivo puolustaa omaa tekemistä ja näkemystä. Monesti tutkittu tieto, ei edes vaaleanpunaisin lasein luettuna, näkemystä tue.

Oma mielipide varusteisiin on, että mikä tahansa remmi, rauta, nahka, kangas, mikä ei hevosessa ole kiinni syntyessä, aiheuttaa jossain määrin myös haittaa. Kun kirjoitan näin, en kuitenkaan ole sitä mieltä, että hevosta tulee pitää varusteetta tai itse asiassa päästää luontoon.

Jännevammoihin sain kommentin, että" ei niistä jännesuojista varmaan mitään haittaa ole, jos niitä varmuuden vuoksi käyttää". Kyllä varmuudenvuoksi, tai ihan syystäkin käytetty varuste, voi olla myös haitaksi.

Annan tähän ihan konkreettisen esimerkin. Oletko pitänyt päässäsi hiuspantaa? Miehet ehkä harvemmin on, mutta myös silmälasit ja aurinkolasit käy esimerkkinä. Onko pää, nenän tyvi, korvanpäälliset tai -takuset tullut kipeiksi? Ei se hevosen pää sen kummempi ole. Ihoa, verisuonia, hermoja… Jos suitset ei istu, tulee pää kipeäksi. Jos silmälasit ei istu, niistä saattaa jäädä jälki ihoon, josta toinen osapuoli voisi päätellä, että lasit eivät ole sopivat. Hevosella kun on karvapeite, me emme oikeasti edes näe ihon mahdollisia punoituksia, painaumia tai mustelmia.

Oletko koskaan kävellyt epäsopivilla kengillä? Onko kengässä koskaan ollut sukka rutussa niin, että painaa jotain varvasta, etkä syystä tai toisesta pysty korjaamaan sukan paikkaa heti. Kun kenkä tai sukka hiertää ja joudut kävellä vaikkapa kilometrin, miltä tuntuu? Alkuun epämukavalta ja riittävästi kun hinkkaa ja hankaa, alat väkisin keventää askelta sille jalalle. No mitä silloin tapahtuu? Käytät kehoasi vinossa ja kävelet nivelet solmussa, käyttäen aivan eri lihaksia, kuin tulisi käyttää. Seuraavana päivänä sama kenkä ja ruttusukka jalkaa, ja eikun menoks! Hevonen saattaa juosta 2-vuotta epäsopivissa suojissa. 

Aika harva harrasta osaa ajatella oikeasti vaikkapa suojien sopivuutta. Markkinoilla myydään tiettyjä standardi kokoja, jotka kysynnän mukaan tehdään pitkälti jenkkiläisten laukkahevosten tai muun suuren ryhmän rotujen kokoisiksi. Kun skaala on shettiksistä shireen ja kaikki mahdollinen ja mahdoton siitä väliltä, mitä luulette, löytyykö kaupasta kuinka hyvin istuvia jännesuojia? Sitten päästään seuraaviin ongelmiin. Onko ne riittävän kireällä, etteivät hölsky. Ovat riittävän löysällä, ettei kiristä? Ovatko ehjät? Ovatko puhtaat? Ovatko 15 min kuluttua täynnä hiekkaa?

Hevonen on epäsopivista suitsista tai suojista koettanut sanoa monta kertaa, hieromalla nenää, niskaa tai poskia jalkoihin ja rapsuttamalla jalkasuojia hampain tms. Miten ihminen tähän reagoi?

Loimet on yksi mystinen aihealue. Olisi hurjan tärkeää ymmärtää hevosen karvapeitteen mekanismi, ennen loimien käyttöä. Hevosen karva nousee kylmällä ilmalla pystyyn, irti ihosta. Näin karva luo "untuvapeitto" -tyyppisen ilmaeristekerroksen ihon pinnalle. Toiseksi olisi hyvä ymmärtää eri rotujen karvan laatu, millainen alusvilla kyseisellä rodulla on, jos on. Pitkä karva ei ole yhtä, kuin lämmin karva.

Suomen hevosella voi olla todella paljon kylmempi ohuella sadeloimella, kuin ilman loimea. Ihmisen ajatus luultavasti on, että kun ei kastu, ei palele. Ohut loimi estää karvan nousemisen lämpöeristeeksi. Hevonen kestää märkää hyvin niin kauan, kun kosteus on karvapeitteen pinnalla, eikä ihossa.

Paksu loimi voi olla painava, ja aiheuttaa siksi ongelmia. Epäsopiva loimi hiertää, ja edellä jo mietittiin, miten paljon tekee mieli liikkua, jos jokin hiertää ihoa. Loimistakin on tutkimuksia. Epäsopiva tai huonosti puettu loimi voi pahimmillaan aiheuttaa kudosvauroita ja muita fyysisiä vammoja, jopa sään alueen murtumia. Olen itse hoitanut yhden hevosen kintereitä, kun tallityöntekijä ei kiertänyt jalkaremmejä keskenään ristiin ja ne valuivat kintereiden alle. Tarhassa laukatessa remmit oli kaivautunut kintereeseen. Molempiin jalkoihin totta kai. Luovuinko loimituksesta? En tietenkään, koska hevonen jäätyisi.

Suitsista, kuolaimista, myös suojista on paljon tutkittua tietoa saatavilla. Onko tutkimukset tehty pilaamaan meidän päivämme? Tekemään meidän harrastuksestamme ikävää? Ei. Ne on tehty ihan vain koska meillä on mahdollisuus tutkia ja viisastua. Tieto voidaan ottaa hyötyyn tai sitten voidaan pistää pää pimeään ja uskotella, että kaikki on hyvin. Valinta riippuu siitä, miten iso tahtotila ihmisellä on huomioida hevosen hyvinvointi.

Mikä tämän kertaisen mussutuksen pointti sitten on? Olenko sitä mieltä, että kaikki varusteet pitäisi polttaa? Ei ihan kaikkia. Jos varusteelle on selvä tarve hevosen hyvinvointia silmällä pitäen ja sen mahdollinen haitta on selvästi pienempi kuin hyöty, niin totta kai voi ja pitää käyttää. Kun harkitset varustetta, mieti ensin, voitko ratkoa tilanteen ilman varustetta. Jos et voi, tutustu varusteeseen turvallisesta tietolähteestä niin hyvin, että tiedostat varusteen hyödyt ja haitat ja osaat valita omallesi sopivan.

Kiitos, kun luit.


Jos haluat kommentoida tai kysyä jotain, tee se Instagramissa samalla otsikolla nimettyyn julkaisuun: https://www.instagram.com/horsecorecoach/