Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi

On riski sanoa ääneen, että hevonenkin tarvitsee tietyn määrän stressiä elämäänsä. Ihmiset, jotka eivät välitä tutustua aiheeseen riittävästi, oikeuttavat varsin mielenkiintoiset metodit itselleen sillä, että kuulevat hevosen tarvitsevan stressiä. Siksi on yleisesti helpompaa ja turvallisempaa sanoa, että älä aiheuta hevoselle stressiä.

Mielestäni tämän aiheen ympärillä näyttäytyy todella hyvin se, miten tärkeää on ymmärtää asiasta edes perusteet, ennen kuin muodostaa mielipiteen, saati toimii mielipiteen mukaisesti.

No tarvitseeko hevonen elämäänsä stressiä? Kyllä.

Kun hevonen kokee nälän tunteen, nälkä aiheuttaa hevosessa stressiä. Stressiä aiheutuu sen verran, että hevonen kokee tarpeen muuttaa jotain, eli etsiä ruokaa, paikalla pönöttämisen sijaan. Jos stressi ei tuuppaa eläintä ruoan hankintaan, se pönöttää paikallaan itsensä hengiltä. Stressi on hetkellistä, ohi menevää. Samoin, kun hevonen näkee sapelihammastiikerin, se kokee stressiä. Tarve muuttaa jotain, juosta karkuun, jäädä eloon. Jos hevonen elää vapaudessa preerialla, jossa ruokaa on niukasti, aiheuttaa ruoan saamisen ongelma pitkäaikaista stressiä. Stressi kroonistuu. Toivottavasti tämä avaa aiheen laajuuden ja monimuotoisuuden. Kaikki hevosen kokema stressi ei ole ihmisen aiheuttamaa, eikä kaikki stressi ole todellakaan pahasta.

Paha stressi tarkoittaa mutkat suoristaen sitä, että hevonen altistetaan jatkuvasti asialle, josta ei ole poispääsyä, jossa se kokee jatkuvaa kipua tai pelkoa, ja stressin aiheuttamalle keholle ei anneta aikaa palautua. Kaikki stressi aiheuttaa kehoon fyysisiä oireita.

Hyvän stressin merkitystä voisi avata sietoikkunan tai epämukavuusalueen kautta. Tällekin asialle on monta nimeä. Kysymys on kuitenkin siitä, miten eläin kokee epämukavuutta. Eli missä eläin on täysin mukavuusalueellaan, jossa se ei koe mitään, mikä aiheuttaisi tarvetta muuttaa mitään. 

Vastaavasti, mikä laukaisee eläimessä tarpeen toimia ja mikä asia vie eläimen epämukavuusalueelle niin pahasti, että joudutaan jo puhua huonosta stressistä. Hyväksi stressiksi koen ihmisen toimesta asian, joka aiheuttaa hevosessa uteliaisuutta siinä määrin, että se itse haluaa lähteä yrittämään ratkoa tilannetta rennossa mielentilassa. Jos mielikuva auttaa ymmärtämään paremmin asiaa, mieti hevosta, joka havaitsee olevansa nälkäinen. Se ehkä vähän huokaisee, venyttelee ja lähtee valumaan kohti potentiaalista paikkaa, josta voisi löytyä ruokaa. Mieti nyt vaihtoehtoisesti hevonen, joka kokisi stressin ahdistuksen ja pelon kautta. Se huomaisi, täysin salaman iskusta, että on nälkäinen. Pää nousee, sieraimet laajenee. Pärskäisten räkää ja nostaen häntänsä lamppuharjaksi, se ampaisee täyteen kiitolaukkaan etsimään pakokauhussa ruokaa. Sait toivottavasti ideasta kiinni?

En ota tässä nyt kantaa siihen, että voidaanko kaikki asiat jättää hevosen uteliaisuuden varaan. No otan tietysti kantaa, ettei tietenkään voida. Mutta tästä aihe lähtisi turpoamaan liiaksi, eli lienee uuden tekstin tarve tälle aiheelle. Jonkin verran aihetta sivutaan myös tekstissä "JOHTAJUUS", jos se on sivuille jo ehtinyt.

Sietoikkunan tai epämukavuusalueen merkitys näkyy stressin suhteen siten, että jos mikään ei koskaan aiheuta hevosessa, kuin vähintä mahdollista stressiä, alkaa hevosen mukavuusalue pienentyä. Leikitään, että hevonen on mukavuusalueella tallissa, tallinpihalla, tarhassa, kentällä, maneesissa ja maastossa. Jos maneesissa käy jokin asia, hevosta alkaa jännittää. Ihminen lopettaa käymästä hevosen kanssa maneesissa, koska ei ole keinoja tehdä tilanteelle mitään tai ihminen pelkää stressin aiheuttamista. Seuraavaksi käy maastossa sama juttu, maastoilut loppuu. Sitten kenttä alkaa olla jännä paikka jne. Vaikka puhutaan stressistä, tähän esimerkkiin liittyy asianmukainen siedättäminen. Ja kuten jo arvaatkin, siedättäminen on myös jo eri ihan juttu.

Kun hevosta systemaattisesti altistetaan pienissä määrin stressille, eläimen keho rakentaa koko ajan parempaa sietokykyä. Hevonen oppii oikein siedätettynä kestämään jänniä tilanteita ja toimimaan niissä itselleen ja ihmiselle turvallisemmin. Hevosen toleranssi stressiä kohtaan kasvaa, mikä on ihan super tärkeää ymmärtää. Pakeneminen on sen eloonjäämisen kannalta yhtä tärkeää, kuin syöminen. Ei siis pakoteta pakoeläintä elämään ilman hyvää, hallittua ja vastustuskykyä kasvattavaa stressiä!

Kiitos, kun luit! 

Jos haluat kommentoida tai kysyä jotain, tee se Instagramissa samalla otsikolla olevaan julkaisuun:  https://www.instagram.com/horsecorecoach/